maanantai 29. heinäkuuta 2019

Yhteyksien ja lippujen etsimisestä ja ostamisesta: sovellusten ja sivustojen kätevyys

Junailuja aloittaessa luotin Interrail.eu:n Railplanneriin ja onhan sitä kiva selailla myös offlinessa.
Osa junayhtiöitä yhteyksineen ei kuitenkaan näy Railplannerissa. Saksassa näin kävi useamman kerran, Railplannerin ohjeilla olisin istunut junassa monta tuntia pidempään turhilla vaihdoilla. Yksi esimerkki oli vlexx-yhtiö joka ajelee Saarin alueella mm. Saarbruckenista Frankfurtiin.
Myös Strasbourgiin Kehlistä kulkeva paikallisjuna (jonka avulla vältyin kalliin täysihintaisen lipun ostolta maan rajan ylittävään TGV:hen koska IR-kiintiö oli täynnä) ei löydy RP:sta, Balkanin tai Baltian junista puhumattakaan. Huomaan nyttemmin tsekkaavani ehkä ensin Railplannerista mahdolliset yhteydet, katson second opinionin esim. Rome2riosta tai Deutsche Bahnista ja selaan suoraan ko. maan junaliikennettä. Joskus Tripadvisorinkin keskusteluista löytyy helmiä ja hyvää infoa, ei kyllä aina.
 
Interrail.eu:n lisäksi suhtaudun vähän kriittisesti muihinkin maamatkailijalle tarjolla oleviin sivustoihin. Ehkä olen vain nuiva in general.
 
Rail.cc on ainakin puhelimella sekava, epälooginen ja sen infoanti jää tosi köykäiseksi. En tunnu  löytävän koskaan haluamaani tietoa, vain linkkilooppeja edestakaisin.
 
Man in seat 61:n kuvat ja matkakertomukset ovat kiinnostavia, mutta infoa on aivan liikaa. TLDR.
Rome2riossa ärsyttää ulkoasu ja tietysti mainokset, linkit firmojen sivuille ovat joskus vanhentuneita.
Kotimainen vaikka onkin, en ole erityisen ihastunut Maatapitkin.netin ulkoasuun taulukkoineen. Visuaalinen puoli varmaan hioutuu ajan myötä, uskon, sisältöhän on täyttä timangia. Mutta kun aloitan matkani myös muualta kuin Suomesta, eivät ohjeet ja Suomesta lähtevät malliaikataulut ole niin merkittäviä.

Joskus lukiessani muiden reissaajien hyödyttävän ko. sivustoja ja sovelluksia (saati matkatomistoja!) mietin, käytänkö turhaa aikaa ja energiaa tietojen etsimiseen itse. Mutta se vain tuntuu sopivan minulle parhaiten. Paikkavarauksissa olen myös ainakin toistaiseksi suosinut suoraan itse varaamista jos sen voi etukäteen tehdä, säästäväinen luonteeni iloitsee jokaisesta palvelumaksuttomasta varauksesta.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Pitkän reissun laukkuvalinta

Ostin tänä kesänä uuden tuotteen! En oikeasti muista milloin viimeksi oon ostanut mitään ruoan, alusvaatteiden tai kosmetiikan lisäksi upouutena.

Parin viikon vertailun ja pähkäilyn tuloksena päädyin hinta-laatu-eko-eetti -vertailussa Eagle Creekin Cargo Hauleriin, 90 litran rollerversioon. Ultrakevyt, rullaa perässä, kulkee olalla tai selässä, rullautuu käytön jälkeen minikokoiseen säilytyslaukkuun, tulee No matter what -takuulla ja _korjaus_optiolla heti vaihtamisen sijaan. Vietnamissa valmistettu, firman vastuullisuusselvitys on keskiverto ja aika aukkoinen. Ei ole kuitenkaan millään mustalla listalla. Hinta pienessä kivijalkaliikkeessä n. 145€.

Kokemukset parin kuukauden ja neljän tuhannen juna-bussikilometrin jälkeen
-Sopii vedettäväksi mun kokoiselle (168cm), vetohihna on auttamatta liian lyhyt pitkälle ihmiselle
-Rullaa hyvin ja kevyesti, myös epätasaisella
-Kantokahvat laukun molemmissa päissä kätevät, kassia voi kantaa vaikka kaksin
- Toimii heikosti reppuna, eli selkään vain jos on ihan pakko. Epäergonominen ja kummallisen muotoinen reppuna.
- En meinaa saada kassia millään täyteen, vaikka viimeksi parin viikon reissulla mukana oli ollut kolmen konferenssin vermeet, eri säiden vaatteet ja tavaraa maasta toiseen. Täytin laukkua eväskassilla ja repulla, ihan kiva että kädet ja hartiat jäi vapaaksi.
- Puolityhjänä kassi myttääntyy hassun muotoiseksi ja vaatteet on pohjalla myttyrässä, koska kassissa ei ole tukirunkoa eikä väliseiniä tai lokeroita. Aion ratkaista tämän ostamalla kiristyshihnat, joilla voin kuroa laukun sisällön kokoiseksi. Vaatteet voisi myös pakata jonkinlaisiin nyssyköihin.
- Keveys on mainio ominaisuus, samoin iso U-vetskari. Oli ihana vain nostella tarvittavat kamat laukusta ilman ankaraa penkomista.
- Pelkään hysteerisesti ohuen materiaalin menemistä puhki

Jatkossa taidan vaihdella rinkan ja Haulerini välillä, alle kahden viikon minimalistisissa kesäoloissa ja ilman läppäriä koetan pärjätä 35-litraisella. Pidemmät reissut, epämääräisten kamojen kuljetus ja talvimatkailu mennään Eagle Creekillä.

Nyt kesän lopua kohti 35-litrainen reppu alkaa vedellä viimeisiään, korjauksista huolimatta. Edessä voi olla siis toinen laukkuostos samana vuonna. Eagle Creek olisi voinut olla pienempi, en edelleenkään saa sitä täytettyä niin etteivät kamat mylläänny pohjalle. En silti halua nimittää sitä virheostokseksi, hyvien ominaisuuksiensa vuoksi.