torstai 1. elokuuta 2019

Vielä yhdet ennen valomerkkiä... vai miten se nyt menikään

Kotiutuessani viimeksi Ostravasta Prahaan huomasin Interraillippuni kadonneen. Jäi varmaan edelliseen junaan kun vaihdoin supervauhdilla. Onni onnettomuudessa, että oli viimeisen IR-päivän viimeinen matka yhdeksän aikaan illalla ja että tämä sattui Tsekissä missä junaliput ei ole ylettömän kalliita. Toki henkilökorttini numero päätyi vääriin käsiin samalla.
Mutta tää ei ollut pääpointtini. Vaan  vaunuissa kiertävän myyntikärryn valikoima. Kellon lähestyessä puoltayötä samassa loosissa matkustava kysyi mitä on valikoimassa, oisko teetä kahvia tai limua. Myyjäihminen pahoitellen siihen vastaamaan, ettei ole muuta kuin alkoholia :D no yöoluen sitten otti viereisen penkin matkustaja. Halvempihan se oli kuin limu. 

Tähän liittyen, muistelen kuulleeni varmaa tietoa/urbaanilegendaa siitä, että Tsekin ravintolalainsäädäntöön oli kirjattu vaatimus, että anniskelupaikassa on oltava yksi juomatuote joka on halvempi kuin olut! Se on useimmiten tee. Oluella on sama alv kuin ruokatarvikkeilla, koska se lasketaan peruselintarvikkeeksi. Nestemäistä elintarviketta imaistaan Tsekissä  142 litraa per asukas, se on maailman kärkiluku.