lauantai 25. toukokuuta 2019

Kenen kyydissä istut, sen lauluja laulat?

Seuraa flygskam-tunnustus: ennen kuin lentelyn syyllisyystaakka kasvoi liian suureksi, ehdin jo kohota Finskin kultapossukerhoon eli Finnair Plus Gold-tasolle. Se tarkoittaisi ilmaisia upgreidauksia, priorityturvatarkastusta ja -koneeseennousua ja loungepääsyä. Aion käyttää Plus-pisteeni ja -etuni pois, pääsen sahaamaan Helsinki-Bromma -väliä monta kertaa yksin ja kanssamatkustajan kanssa.

Tämä paljastus johdattelee kysymykseen,  jota nyt pohdin usein, eli miten ylittää Itämeri tai ylipäänsä lähteä Suomesta. Vaihtoehtoina ovat 1) laiva Helsingistä tai Turusta Tukholmaan, 2) juna Tornion ja Haaparannan kautta, 3) lento Tukholmaan tai 4) Tallinnaan, josta bussilla Baltian maiden läpi. Pahiksissakin on vivahde-eroja; Viking Grace kulkee LNG:llä, nesteytetyllä maakaasulla ja siinä on Magnusvoimaan (!) perustuva roottoripurje kannella tuottamassa sähköenergiaa. Viking myös sammuttaa laivojen koneet satamassa. Vähemmän päästöjä tuottavilla potkurikoneella lennetään Turusta Arlandaan ja Helsinki-Vantaalta Brommaan. Tallinnaan lentäminen tuntuu niin absurdilta etten ole sitä edes harkinnut, potkurikoneella sekin. Tallinnlaivoissa hitaampi parempi, Eckerö Line taitaa taittaa matkan hitaimmin. 

Elä heijän kanssa nyt ihmisiks, sanoi mummo kiperien valintojen äärellä.  Olen selannut laskelmia alkumatkan päästöpiheimmästä matkustustavasta, ja ollut päättelevinäni että Turusta lähtiessä Viking Grace on ekotehokkain mutta Helsingistä ATR-potkurikone Brommaan. MUTTA! Jos ja kun matkustan eestaas propellikoneilla tuottaen vähiten päästöjä, tuenko lentoyhtiöiden statusta ja monopolia? Näyttäytyykö ympäristövalintani ulospäin viestinä siitä että hyväksyn lentämisen, samalta kentältähän lähtee samojen lentoyhtiöiden reittejä himppasen kauemmaksi isoilla suihkareilla. Annanko valinnallani yhtiöille ja Suomen elinkeinoelämälle/liikennepolitiikalle tukeni ja viestin että lentäminen on tarpeellista ja reittejä ylläpidettävä? Toisaalta, laivayhtiön tuloksesta varmaan (mutu-tuntumalla) valtaosa taotaan risteilyillä ja ostoksilla. Jos tuen matkapennosillani laivayhtiötä, onko se samaan tapaan ulospäin thumbs up viihderisteilyille?

Bussi Baltian halki vaatii yöpymisen Tallinnassa ja/tai matkan varrella. Halvahkoahan se on, mutta vaatii hyviä perslihaksia ja  pahoinvoimattomuutta bussimatkalla. Lisäksi mahdollinen puolityhjä bussi kuluttaa enemmän kuin juna ja lähestyy jo potkurikoneen päästölukuja. Tietysti jos kaikki spekuloivat tällä tavalla, ei bussien täyttöaste koskaan nousekaan.

Jäljelle jäisi juna-bussilenkki pohjoisen kautta. Matka Tukholmaan nielaisee jo kaksi päivää. Jos myös käytetylle ajalle ja matkalla kulutetulle ruoalle, yöpymisille ym. lasketaan hinta, nousee vaihtoehto tällä hetkellä ja näillä tuloilla epärealistiseksi. 

Viimeinen vaihtoehto olisi pysyä kotona ja virtuaalimatkailla. Mutta minkäs teet kun kodit ja työt nyt ovat tällä hetkellä useammassa paikassa ja maassa. 

Näihin pohdintoihin syventymällä saa päänsä pyörälle tehokkaasti ja nopeasti! Koetan tasapainoilla päästöjen, mukavuuden/-sta tinkimisen, hinnan, kokonaisajan, matkan aikaisen kulutustarpeen (ruoka, majoitus, lähimatkaliput, ajanviete...)  välillä kohtuulliseksi katsomani verran. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti