23.45, 05.40, 00.12, 6.18... kaikki kellonaikoja jolloin en yleensä ole tajuissani, saati aktiivisena toimijana. Ajat ovat luonnollisesti junien vaihtoaikoja sille, joka haluaa päästä paikasta toiseen nopeinta reittiä. Nopeus ja mukavuus eivät kulje käsikädessä, ehei. Etenkin aikainen skarppaus on krooniselle aamu-uniselle fyysisesti tuskallista kun kortisolitaso on vielä koholla ja elimistö ei pysty kykene ymmärtämään tarvetta liikkua, tehdä päätöksiä, juosta...
Rahaahan näin säästyy koska aamupalaa en voi kuvitellakaan kuvotukseltani syöväni ennen kuin sisäinen kelloni näyttää yhdeksää. Juna Kööpenhaminasta Hampurin oli tunnin etuajassa (siis tunnin!) ja kun kellotin 4.45 horjuessani pöpperöisenä asemalaiturille, horjui vähän myös usko. Nyt kello on jo 7, ja taas mennään! Toki varhain liikkeellä ollessa pääsee näkemään hienoja auringonnousuja ja kuvauksellisen/pelottavan autioita kaupunkien katuja.
Vinkki Hampuri HBf: käy ensin Fresch und etwas - vessassa, lippu antaa 50 sentin alennuksen ostoksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti